0

Kiitokset kiertueesta!

Maailmankiertueemme ensimmäinen legi oli onnistunut, suuri kiitos mahtavalle orkesterille ja teille jotka tulitte meitä katsomaan! Väkeä oli näin debyyttikeikoiksi oikein mukavasti ja draaman kaari musiikillisestikin alkoi löytyä pikkuhiljaa. Neljä hienoa keikkapaikkaa ja neljä hyvää showta siis takana.

Jatkoa seuraa, seuraavat esiintymisemme ovat Porin Kulttuurikulmassa 22.3. klo 21 ja Espoon April Jazzissa 29.4. klo 13, jolloin mukana myös nelihenkinen torvisektio: Tero Lindberg, Joonatan Rautio, Teemu Mattsson ja Antti Rissanen. Olen myös klinikoitsemassa Seinäjoen Rytmikorjaamolla musamessuilla 4.2. lauantaina.

Tässä linkki Henry Nymanin ottamiin kuviin Kuopion Henry’s Pubin keikalta:

http://s117.photobucket.com/albums/o55/Henryche/Tuomas%20Wainola/Henrys%20Pub%2020-1-12%20Kuopio-Finland/?albumview=slideshow 

Tässä keikka-arvostelu Keskisuomalaisesta:

Kitarasankaruutta starataustoilla

TUOMAS WÄINÖLÄ

Popparissa 19.1.2012

Melkoiseksi kitaraklinikaksi kääntyi tämä Wäinölän Tuomaksen keikka.

Jaa että kenen? Niinpä niin, tällä kertaa bändin liideri oli lavalla ainoa mies, joka kaipasi esittelyä. Superryhmän muut ukot kun olivat vibrafonisti Arttu Takalo, basisti Lauri Porra ja rumpali Anssi Nykänen.

Tällaista tekijämiesten porukkaa saapui kuuntelemaan ihan omanlaisensa yleisö. Musiikinopiskelijoita tai ammattilaisia oli varmaankin 90 % salillisesta.

Wäinölän päätyönantaja on jo kuuden vuoden ajan ollut Paula Koivuniemi. Tämä ei kerro Wäinölän omasta musiikista mitään, mutta kun noteerataan että Koivuniemen taustalla soittaa loistokkaan Husband-progejazzyhtyeen muusikoista Nykäsen lisäksi kitaristi Varre Vartiainen ja basisti Harri Rantanen, alkaa status hahmottua.

Husbandin tapaan Wäinölän sähköinen instrumentaalimusiikki pakenee tarkkoja määritelmiä, proge-ote on ehkä kuitenkin hallitseva, välillä Wäinölä tiluttaa metallisesti ja hetkittäin ollaan selkeästi fuusiojazzin tontilla.

Kitaristien sooloprojektit saattavat kaatua hajanaisuuteen kun halutaan esitellä kaikki mahdollinen hallussa oleva tekniikka. Wäinölän tapauksessa juuri tämä ”kilinikointi” on homman suola.

Kitarat vaihtuivat tiheään, stratocasterit hoitivat perustehtävät, hempeä akustinen välike tuntui suorastaan pakolliselta ja tunnussävelmäänsä, jeffbeckmäiseen TW’s Boogieen kitaristi vaihtoi tymäkän Les Paul -kuosin.

Human being -debyyttinsä vasta julkaissut Wäinölä on siinä onnellisessa tilanteessa, että levyn biisit ovat kerääntyneet 14 vuoden ajalta.

Kypsytelty siis on. Biiseissä on mukavia melodianpätkiä, järkevää kehittelyä ja tilaa sooloille. Keikalla voisi ehkä hieman enemmän kiinnittää huomiota tapahtumien eläväisyyteen soolojen taustalla.

Anssi Nykänen keskittyi pitämään biisit tiiviisti kasassa, ilta oli sikäli turhankin tasaista kompinpaukutusta. No, omalla soolollaan Anssi kyllä kuittasi nämä marinat.

Joviaalina miehenä tunnettu Nykänen ehkä aisti että bändillä oli vähän liian tiukkaa puristusta, ja vapautti tilanteen hupihauskalla, nopeisiin tempo- ja volyymivaihteluihin perustuneella rumpudraamalla, jossa mimiikkakin pelasi.

Lauri Porran muutamat mahtisoolot peukutteluineen tarjosivat hyvän vastinparin Wäinölän kitarasankariudelle. Arttu Takalo yritti tiivistää levyn monet vierailijat yhteen midivibrafonistiin.

Synteettiset soundit olivat usein irrallisen tuntuisia, joten Takalolla on vielä työtä tehtävänä bändin ydinilmeen tavoittamiseksi.

Vaan tämäpä olikin vasta bändin kolmas keikka, joten kyllä tästä kova progejuttu ajan kanssa kehkeytyy.

PENTTI RONKANEN

Tässä videolinkki: TW\’s Boogie Henry\’s Tampere

 

 

 

Leave A Reply